Soluviittaukset - osaatko käyttää F4:ää?

Minulta kyseltiin pikanäppäin-artikkelin yhteydessä "Mutta missä F4?" "No siellä näppäimistön ylärivissä, F3:n oikealla puolella." Ja nyt myös tässä artikkelissa.

Jos kopioit kaavoja solusta toiseen, edes harvoin, kannattaa paneutua hetki erityyppisiin soluviittauksiin.
 


Täyttökahva

Mikä on solu- tai alueviittaus?  A1 on soluviittaus, B1:B5 on alueviittaus. Jos kopioit kaavan vetämällä solun täyttökahvasta (kuva vasemmalla), kaava kopioituu riippuen millainen/millaisia soluviittauksia alkuperäisessä solussa on. Kaavaa kirjoittaessasi, käytä funktionäppäintä F4 käydäksesi läpi kaikki vaihtoehdot soluviittauksen kohdalla. Soluviittauksen tyyppi muuttuu jokaisella painalluksella järjestyksessä A1 -> $A$1 -> A$1 -> $A1 -> A1. Soluviittauksen tyyppi esitetään Excel-kaavoissa dollarimerkillä ja tulee valita sen mukaan, miten olet tietosi taulukossa järjestänyt sekä miten kaavoja on tarkoitus kopioida, jos ollenkaan.

Suhteelliset soluviittaukset
A1 on suhteellinen soluviittaus, B1:B5 on suhteellinen alueviittaus. Tämä on se, miten useimmiten tulet näkemään soluviittauksia käytössä. Jos vedät täyttökahvasta tai kopioit vaikkapa CTRL+C:llä, niin sekä sarake- että riviviittaus muuttuu kopioinnin suuntaisesti. Eli jos vedät A1:stä alaspäin, kasvaa riviviittaus yhdellä jokaista riviä kohden. A1, A2, A3...A12. Sama juttu sivulle tai vaikkapa jonnekin vähän kauemmaksi alkuperäisestä solusta, esimerkiksi F9:ään.

Käytä tätä kun soluviittaus saa (pitää) muuttua jokaisella kopioinnilla tai kun sillä ei ole mitään merkitystä.

Suorat soluviittaukset
$A$1 on suora soluviittaus. Soluvittaus ei muutu miksikään vaikka kuinka kopioisit. Se viittaa aina samaan soluun. Excel tekee itse joskus suoria soluviittauksia automaattisesti, esimerkiksi kaavioiden data-alueet ovat suoria soluviittauksia.

Käytä tätä kun lasket erilaisilla kaavoilla jotka käyttävät samaa parametriä, esimerkiksi korkoprosenttia. Näin sinun tarvitsee muuttaa prosenttilukua vain yhdessä solussa eikä jokaisessa kaavassa erikseen.

Sekaviittaukset
A$1 ja $A1 ovat sekaviittauksia. A$1 lukitsee riviviittauksen ja $A1 sarakeviittauksen.

Käytä tätä kun sinulla on riviotsikoiden vieressä tai sarakeotsikoiden alla jokin parametri jota haluat käyttää kaikissa soluissa kopioidessasi valittuun suuntaan. Esimerkki: haluat simuloida hinnan ja määrän suhteen keskenään. Kaavassa B-sarakkeessa oleva hinta ja 2-rivillä oleva määrä ovat lukittu viittauksissa aina samoiksi. Voit kopioida kaavaa niin pitkällle alas tai oikealle kuin tilaa taulukossa riittää ja aina kaava toimii oikein.

Soluviittauksen luominen tai muuttaminen -artikkeli Microsoftin Excel-tuessa.

Nimet
Excelissä on aivan loistava ominaisuus, jolla voit nimetä solun tai alueen selkokielisellä nimellä. Nimi viittaa johonkin tiettyyn soluun tai alueeseen. Nimien opettelu on ajankohtaista silloin, kun teet vähänkään suurempia Excel-lakanoita, jossa on paljon erityyppisiä viittauksia. On paljon helpompaa muistaa "'_korko" kuin $AC$16. Varsinkin jos näitä yksittäisiä soluja, tai jopa alueita, on paljon. Ja mikä parasta, näitä ei edes tarvitse muistaa. Excel osaa ehdottaa niitä, kunhan muistat edes ensimmäisen kirjaimen. Tai tässä tapauksessa _-merkin. (Huomaatko, annan tässä salakavalasti myös vinkin nimeämiskäytänöihin itse määrittelemillesi asioille Excelissä. Luihua, eikö vain.:-) )

Nimet ovat kuitenkin sen verran laaja aihealue, että ansaitsevat täysin oman artikkelinsa (note to self). Tarjoan tässä vaiheessa vain linkin Nimien määrittäminen ja käyttäminen kaavoissa -artikkeliin Microsoftin Excel-tuessa.

PS. Kaikelle on lähes aina monta tapaa tehdä asioita Excelissä. Niin myös kopioinnissa. Jos päätätkin kopioida maalaamalla suoraan kaavariviltä, eivät soluviittaukset muutukaan kun liität kaavan jonnekin toiseen soluun. Käytä tätä kun haluat ottaa varmuuskopion kaavasta ennen sen muokkaamista. Toki, undo:kin on olemassa (CTRL+Z, muistathan), mutta näin voit myös verrata uutta ja vanhaa kaavaa keskenään, sekä seurata muutoksia kaavan tuloksessa.